Ensimmäisen kosketuksen kotoutumiskoulutukseen sain vuonna 1993, kun toimin hetken sijaisena. Opetin yhteiskuntatietoutta ryhmälle opiskelijoita, joilla oli jo aika hyvä kielitaito. Suomen historia kuului opetettaviin sisältöihin. Olin juuri valmistumassa luokanopettajaksi ja muistan, että halusin tarjota opiskelijoille elämyksellisen opetustuokion kansallisen heräämisen ajalta. Niinpä kuuntelimme Sibeliusta ja katsoimme samalla diakuvia taiteen kulta-ajan maalauksista.

2001 vuoden alussa alkoi Vakkissa ensimmäinen maahanmuuttajille suunnattu puhdistuspalvelualan perustutkintoon valmistava koulutus. Toimin sen vastuukouluttajana. Osa opiskelijoista oli tullut Suomeen luku- ja kirjoitustaidottomina, mutta opinnot sujuivat hyvin ja kaikki valmistuivat ammattiin hyvin ja erinomaisin arvosanoin. Ryhmässä opiskeli myös kolme kantasuomalaista ja se oli hyvä, sillä näin maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille tarjoutui mahdollisuus puhua suomea opiskelukavereiden kanssa. Suomenkieliset opiskelijat myös tulkkasivat opetusta, jos kouluttajan eli minun opetukseni ei heti avautunut vieraskielisille. Facebookin kautta näen mitä joillekin näistä opiskelijoista kuuluu tänään. On hienoa nähdä, että he ovat edelleen alalla ja tekevät työtä vaativissa työympäristöissä.

Tämä koulutus raivasi sitten tietä maahanmuuttajille suunnatuille ammatillisille koulutuksille muillakin aloilla.

”On tärkeää, että maahanmuuttajien koulutuspolku Vaasassa on katkeamaton ja sujuva. Näin opittu kielitaito ei pääse unohtumaan.”

Toimin myös ohjaavana opettajana muutamalle maahanmuuttajakouluttajalle, kun he suorittivat pedagogisten opintojen opetusharjoittelua. Näistä ohjauksista ja myös omasta ryhmästäni on erityisesti jäänyt mieleen iloiset ja ahkerat opiskelijat ja rento oppimisilmapiiri luokissa.

Minusta on tärkeää, että maahanmuuttajien koulutuspolku täällä Vaasassa on katkeamaton ja sujuva. Näin opittu kielitaito ei pääse unohtumaan, vaan vahvistuu koko ajan. Myös kynnys ammatilliseen koulutukseen pitäisi olla matala, vaikka kielitaito ei hakuvaiheessa olisi vielä hyvä. Esimerkiksi 2-3 vuotisen perustutkintokoulutuksen aikana ammatissa vaadittava kielitaito ehtii kehittyä huimasti ennen työelämään siirtymistä.

Työllistyminen on mielestäni kotoutumisen tavoite ja sen onnistumisen elinehto. Se on tietenkin valtavan tärkeää aikuiselle maahanmuuttajaopiskelijalle itselleen, mutta myös koko hänen perheelleen ja sillä voi olla vaikutuksia pitkälle seuraaviin sukupolviin. Työllistyäkseen maahanmuuttajan on usein opiskeltava uusi ammatti tai täydennettävä osaamistaan lyhytkestoisessa koulutuksessa. Meidän tehtävämme on tukea opiskelijoitamme kaikin tavoin tämän tavoitteen saavuttamisessa ja kehittää jatkuvasti kotoutumiskoulutuksen työelämälähtöisyyttä ja työelämässä tarvittavan kielitaidon kehittymistä.

”Työllistyminen on valtavan tärkeää aikuiselle maahanmuuttajaopiskelijalle itselleen, mutta myös hänen perheelleen. Sillä voi olla vaikutuksia pitkälle seuraaviin sukupolviin.”

Tämän syksyn aikana olemme solmineet työnantajien kanssa kotoutumiskoulutuksen työharjoitteluun liittyviä puitesopimuksia. Puitesopimuksella työnantajat ilmaisevat halukkuutensa ottaa vastaan opiskelijoita. Työharjoittelussa opiskelijat mm. oppivat suomea, tutustuvat työelämän pelisääntöihin, vertaavat omaa ammattitaitoaan suomalaisen työpaikan vaatimuksiin ja pääsevät kokeilemaan olisiko ammatti heille sopiva. Näitä puitesopimuksia eri työpaikkoilla toivon meidän saavan lisää.

Tällä hetkellä järjestämme alkukartoituksia maahanmuuttajille Pohjanmaan alueella, kotoutumiskoulutusta ja luku- ja kirjoitustaidon koulutusta Vaasassa sekä yleisiä kielitutkintoja. Lisäksi kehittelemme koko ajan uusia koulutuksia, joilla voimme edesauttaa maahanmuuttajien sijoittumista työelämään. Takana on 30 vuotta maahanmuuttajakoulutusta. Toivon, että saamme tehdä sen parissa työtä vielä pitkään.